KUN EI EHDI TEKEMÄÄN KUIN YHDEN ASIAN PÄIVÄSSÄ

Joskus olen kuullut sellaisen väitteen, että eläkeläiset eivät pysty tekemään kuin yhden asian päivässä. Siis tarkoitan sellaista että on menoa johonkin tai että joku tulee vieraisille tai muuta vastaavaa.

Silloin joskus asia tuntui hiukan huvittavaltakin, eikä osannut ajatella että omalle kohdalle sellainen tulisi.

Mutta kyllä tuo väite voi pitää paikkansakin, ainakin minun kohdallani. Jos minulla on joku sovittu meno vaikka puolen päivän aikaan, niin mitään ihmeempää en osaa aloittaa aamupäivän aikana, vaikka heräisin jo kuudelta ja aikaa näin ollen olisi. Tulee vaan vilkuiltua kelloa ja mietittyä miten paljon aikaa vielä on ennenkuin pitää lähteä.

Sitten pitää tietysti laskea sekin miten paljon aikaa pitää varata parkkipaikan löytämiseen. Siihen voi mennä hyvinkin jonkin verran aikaa, kun mikä tahansa parkkipaikka ei minulle kelpaa. Taskuparkki ei juurikaan onnistu ja jos on hiukankin jämptimpi väli, niin en edes yritä parkkeeraamista. Painan vaan kaasua kahta kiukkuisemmin ja kiroan ääneen kaikki tollot jotka ovat vieneet juuri ne paikat joihin olisin itsekin voinut pysäköidä.

Tänään mulla on huushollin siivous ja niin ollen en voi paljoa muuta tehdä. Olen lykännyt tuota siivousta jo muutaman päivän, mutta nyt alkaa nenässä kutittaa sen verran että pakko oli ottaa pölynimuri esille ja tarttua toimeen.

On se kumma, kun mitä vähemmän ihmisellä on noita pakollisia tekemisiä, sitä laiskemmaksi tulee ja kaikkeen menee paljon enemmän aikaa.

Kun olin vielä työelämässä, niin tuntui että ehdin paljon enemmän. Meillä oli kotieläimiä, joten imuroida sai melkein päivittäin, mutta nyt kun ei likaa ja pölyä kerry samalla tavalla, olen tullut niin mukavuudenhaluiseksi, että siivoan vasta kun on ihan pakko. 

Ja tietenkin kun tänään on tuo siivous, niin päivittäinen kävelylenkki ehkä jää tekemättä. Yritän puolustella sitä niin, että siivoamisessa kulutan niin paljon kaloreita ja voimia, että on ihan oikeutettua jättää kävely väliin.

Huomenna onkin sitten sovittu tapaaminen kaupungilla, joten siinä se päivä sitten menee!

TÄLLAISELLA ASENTEELLA SAA STRESSATTUA STRESSITTÖMÄNÄKIN PÄIVÄNÄ!