 |
| Ajelimme mökille päin pikkutietä pitkin. Vieressämme aukeni tosi kaunis näky: peltoa silmän kantamattomiin ja minkälainen pelto: keltaista kukkaa satoja metrejä joka suuntaan. Ja ne kukkaset olivat voikukkia! Niitähän me pidämme rikkaruohoina ja kitkemme ne yleensä äkkiä pois jos ja kun niitä pihallemme ilmestyy. Pakko oli pysähtyä ja yrittää vangita tämä ihana näky kännykkäkameralla. Eihän siitä niin hienoa kuvaa saanut kuin miltä se luonnossa näytti. |
 |
| Keltainen väri rajoittui taivaan harmaaseen ukkosta ennustavaan väriin. Auringon valo yritti päästä pilviverhon läpi siinä onnistumatta. Kohta tulikin rankasti vettä, mutta ilma oli vielä tosi lämmintä ja tuoksu aivan ihana. |
 |
| Tuolla missä keltainen väri loppuu, siellä sataa. Kohta pisarat saavuttivat meidät ja jatkoimme matkaamme kohti mökkiä. Mökillä ei satanut juuri silloin kun saavuimme sinne. Merellä näin veneen, joka oli menossa kohti satamaa. Se oli purjevene, mutta tuulta ei ollut nimeksikään ja se ajoikin eteenpäin moottorilla. Toivottavasti pääsivät turvallisesti perille. Kohta tuli taas vettä oikein roppakaupalla ja ulos ripustamani vaatteet saivat ylimääräisen huuhtelun. |
