 |
| Virallisesti nyt kai alkoi syksy, kun elokuu kääntyi syyskuuksi. Kun katsoo ulos, sitä ei vielä kummemmin huomaa, muusta kuin muutamista keltaisista koivunlehdistä. Tai siitä, kun päivä päivältä kestää pikkuisen kauemmin ennenkuin terassin ikunoissa yön jäljiltä oleva kaste on kuivunut. Tai siitä kun pihlajilla on täysi työ jaksaa kantaa kaikki punaiset marjatertut. Tai siitä, kun veneitä näkyy yhä harvemmin merellä. Tai siitä kun pihan ainoat kukkijat ovat pensashanhikit, jotka iloisen keltaisina vielä kukoistavat ilonamme. Tai siitä, kun komean maksaruohon kukkanuput punertavat lupaavasti. Se on meidän pihassa se viimeinen kukkija, mutta ne kukat kestävätkin sitten jopa sisällä maljakossa vaikka kuinka kauan. Syksyn tulon huomaa myös siitä, kun kolmevuotias aloittaa tänään päiväkodissa käynnin ja varmaan juuri nyt kotona pakkaa repun jännittyneenä kaikesta uudesta edessä olevasta. MEILLE KAIKILLE TOIVON IHANAA SYKSYÄ! |
