 |
| Nyt se alkoi. Pikku hiljaa. Ensimmäiset tunnelmavalot on ripustettu paikoilleen parvekkeellemme täällä kaupungissa. Mökillä vastaavia valoja aseteltiin paikoilleen jo pari viikkoa sitten. Tahtoo aina alkaa vähän aikaisemmin ja aikaisemmin tämä valojen paikoilleen laitto. Mutta haitanneeko tuo, kun valot tuovat niin paljon mukavamman tunnelman tilaan kuin tilaan. Parvekkeemmekin on aika pimeä iltaisin, kun pihamme valot eivät ole kovin kirkkaat ja niinpä tuntuukin paljon kotoisammalta vilkaista ulos ikkunasta, kun sieltä näkyvät pikkuiset tuikkivat lamput kelmeän pihavalaistuksen sijasta. |
 |
| Lasituksia ei parvekkeellamme ole, eikä se muutenkaan ole kovin viihtyisä. Pienellä parvekkeellamme ei ole muuta kalustusta kuin pieni pöytä, johon mahtuu juuri ja juuri jonkinlainen kukka-asetelma tai lyhty. Talvella ei pidetä edes tuoleja parvekkeella, koska näin sieltä on helpompi poistaa lumet kun lattialla ei ole turhia tavaroita. Ennen meille oli tärkeää, että parvekkeella mahtui kivasti istuskelemaan ja että siinä oli lasitus. Lämmitinkin meillä oli edellisen asunnon suurella parvekkeella. Vietimme paljon aikaa siellä ja se olikin kuin yksi huone lisää asuntoomme. Kesäisin söimme melkeinpä kaikki ateriatkin siellä. Nyt on tilanne toinen, kun muutettuamme tänne voimme asua mökillä aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn, joten parveke ei enää ole samalla lailla tärkeä. Lyhdyssä kuitenkin palaa kynttilä usein iltaisin ja jouluksi (tai no tänä vuonna jo näin aikaisin) laitetaan lisäksi jonkinlaiset valot. Yhtä innokas kuin olen noita ripustuksia tekemään , niin kiireesti haluan ne ottaa pois jo kohta uudeksi vuodeksi. Minusta tuntuu kuin sillä tavalla edistäisin kevään ja valoisuuden tuloa. Nyt kuitenkin nautitaan pimeyden keskellä tuikkivista valoista. Mukavaa maanantaita! |
