Pihallamme kököttää epämääräinen vanhoista, käytetyistä tiilistä koostuva kasa. Tiilissä on jäljellä laastia, mutta muuten ne ovat kauniita ja luultavasti soveltuvat siihen tarkoitukseen mihin ne olen aikonut käyttää.
"Toisen roska on toisen aarre" ja nämä aarteet löysin mökkimme lähimetsästä. Silmät auki kun kulkee niin tekee löytöjä. Samaisessa metsässä, hiukan toisessa paikassa on muitakin aarteita, mm. vanhan television on joku viisaudessaan sinne raahannut. Luulisi että olisi ollut helpompi kuskata se lähellä olevaan kierrätyspisteeseen, kuin kantaa se metsään! TV:tä en kuitenkaan ottanut mukaani, mutta nämä tiilet kerättiin kottikärryihin ja vietiin pihallemme.
Tänään rupean naputtelemaan pois laastia tiilistä ja sitten alkaa sommittelu. Jos lopputulos on sitä mitä haluan, niin näytän sen myöhemmässä postauksessa. Jos taas tiiliä ei tulevissa postauksissa näy, niin tiedät, ettei kaikki mennytkään ihan nappiin.
Eilinen päivä vietettiin kokonaan sisätiloissa sateen takia, mutta tänään sää näyttää lupaavalta: aurinko paistaa, eikä tuultakaan juuri ole.
Nyt kaivamaan auringonkeltaiset suojalasit silmille ja laastia irroittelemaan. Helpolta se ainakin eilen vaikutti, kun J näytti minulle millä tekniikalla laasti tiilestä irtoaa, mutta kokemuksesta tiedän, että kun minä sitten rupean noita "helppoja" juttuja tekemään, niin ne eivät aina olekaan niin helppoja.