 |
| Heräsin taas kukonlaulun aikaan, ei sen vuoksi, että pakko olisi ollut, mutta sanotaanhan ettei ihminen vanhempana enää tarvitse niin paljon unta, joten kai se vanhenemisesta johtuu, että yöunet jäävät usein kuuteen tuntiin. |
 |
| Kyllähän sitä yrittää aina vielä nukahtaa uudestaan, mutta sitten kun on tunninkin pyörinyt sängyssä, on parasta nousta ylös. Nuorena sitä ei kyllä ymmärtänyt tällaista ollenkaan kun pienten lasten valvottamana olisi antanut melkeinpä toisen kätensä jos vaan olisi saanut nukkua yönsä rauhassa. Muistan kun ihmettelin kun työkaveri sanoi keittäneensä aamukahvit jo kello viisi, tai kun toinen työkaveri oli jo imuroinut koko huushollinsa ennen kuin tuli töihin kello kahdeksaksi. Nyt ei ihmetytä lainkaan moiset asiat. |
 |
 |
| Onneksi huonosti nukutun yön jälkeen päivä valkeni niin kauniina kuin se vain tähän aikaan vuodesta voi. Aurinko pilkisti jo taivaanrannassa valaisten puiden latvat ja talojen katoilla olevan ohuen lumikerroksen. |
 |
| Nämä ovat niitä oikeanlaisia talvipäiviä. Ulos voi lähteä nauttimaan kauniista säästä, tai voi pysytellä sisällä, ihan miten vain haluttaa, kun ei tarvitse aamuisin töihin lähteä. Eläkkeellä olemisen parhaita puolia ovat juuri nuo aamut. Nautit rauhassa aamukahvit ja mietin suunnitelmia päivän varalle. Silloin tällöin töihin meneminen päiväksi tai pariksi tuntuu taas mukavalta, kuten eilen kun soitettiin josko pääsisin tuuraamaan sairastunutta. |
 |
| Tänään ei olekaan mitään pakollista menoa, mutta huomenna on mummiduunin päivä. |
 |
| Olen tässä selaillut viimevuotisia joulunajan sisustuslehtiä ja etsinyt inspiraatiota joulukotiin. Aika lailla entiseen tapaan uskon että meillä mennään, eli valkoista, vihreää ja hopeaa. Punaista ei juurikaan taida tulla tänäkään jouluna. Tai, no rosollia, sitä ilman ei joulu tule! Mites teillä? |
