Tällä viikolla on syöty täytekakkua ihan urakalla, eli se siitä sokerilakosta.
On se kumma vaikka eilenkin juuri luin artikkelin sokerin vaaroista, niin sillä hetkellä kun se ihana kakkupala on edessäsi pöydällä, niin syötävä se on. Siinä ei auta mikään järkeily, vaan itseään huijaa sellaisilla ajatuksilla kuin "vain tämä pala eikä sitten enää yhtään" tai "huomenna aloitan terveellisemmän ruokavalion".
Minulla on ihan lähiomaisissani ollut näitä sokeririippuvaisia ja sitä kautta erilaisista sairauksista kärsineitä.
Tietoa saa joka puolelta, käytössä on ammatin kautta saatu tieto ja mielenkiinto terveellisempään elämäntapaan, mutta kuitenkin tulee näitä lankeamuksia ja niitä tulee aivan liian usein.
Pitäisköhän "KESÄKSI RANTAKUNTOON"-kampanjan sijasta tähdätä "KESÄKSI RAPAKUNTOON"-kampanjaan?
Onnistumisen mahdollisuudet olisivat ainakin huomattavasti suuremmat :)