 |
| Olen ollut viime aikoina huono lukemaan kirjoja. Lehdet ja netti ovat vieneet kirjojen lukemiselta ajan. Tyttärellä oli matkalukemisinaan Karita Mattilasta kertova kirja nimeltään "Korkealta ja kovaa" ja hän oli tykästynyt siihen kovasti ja kehoitti minuakin lukemaan sen. |
 |
Tyttären vierailu meillä on vain vajaan viikon pituinen ja hänen pitää saada kirja mukaansa, koska se on lainattu kirjastosta. Epäilin onko minun mitään järkeä edes aloittaa kirjan lukemista, koska en kuitenkaan varmaan ehtisi lukea sitä loppuun näin lyhyessä ajassa. |
 |
En ole myöskään oopperamusiikin ylimmäinen ystävä ja olenkin ollut oopperaa kuuntelemassa tasan yhden kerran. Tämä oli Turussa, Aurajoen rannassa, kun "Lentävä hollantilainen" esitettiin Sigynin kannella. Päällimmäisenä muistikuvana minulla on tuosta esityksestä vain se miten palelin hepenissäni. En ollut ymmärtänyt, että oopperaakin voi mennä kuuntelemaan tarpeeksi lämpimissä, säähän sopivissa vaatteissa. |
 |
Otin kirjan kuitenkin yöpöydälleni ja se tempaisikin minut hetkessä mukaansa. Raila Kinnunen kirjoittaa rennosti ja jouheasti ja väliin laitetut lainaukset Karitan Turun murteella esitetyt sutkautukset tekevät tekstistä eläväisen ja "kotoisen", tuota murretta kun itsekin puhun. Kirjassa kerrotaan paitsi Karita Mattilan urasta ja rooleista, myös tapahtumista hänen kahdesta kodistaan. Varsinainen koti hänellä on miehensä kanssa Floridassa ja pienempi tukikohta Turussa. Vielä on lisäksi saaristomökki, joka on rakas kesäloman viettopaikka. Kirjan perusteella Karita tuntuu olevan varsin ronski tyyppi, joka tietää mitä tahtoo ja uskaltaa sanoa ei tarvittaessa. Häneen olisi kiva päästä tutustumaan ihan oikeastikin, eikä vain kirjan välityksellä. |
 |
Pelko siitä, että en ehtisi lukea tuota kirjaa näiden päivien aikana on turha. Hiukan on jäljellä vielä lukemista ja melkeinpä harmittaa sitten kun tämä kirja loppuu; niin mukavaa luettavaa se on ollut. Uskonpa, että tämän kirjan myötä tartunkin useammin elämänkertateoksiin tai sellaista muistuttaviin. Lopuksi Karitan motto elämään: "Periksi ei anneta, perkele!" |