 |
| Kolmen päivän Lappeenrannan reissusta jäi mieleen kesäisen pikkukaupungin tunnelma. Kierreltyä tuli kaupungin keskustassa ja kauppatorin vilinästä bongasin nämä iloisen väriset leijat. |
 |
Lauantaisella aamulenkillä keskustassa oli vielä varsin hiljaista, mutta päivällä turistit ja paikalliset väistelivät toisiaan näillä kaduilla. Paljon rakentamista oli käynnissä, joten mistään Prinsessa Ruususen (tai Prinsessa Armaadan) unessa uinuvasta kaupungista ei kuitenkaan ole kyse, ainakaan näin kesällä. |
 |
| Rantaa lähestyessä kuljimme tämän kauniin Wanhan Kylpylän ohi. Kylpylä on perustettu v. 1870 ja siinä on nykyään kylpylän lisäksi ainakin hotellitoimintaa. Sisällä emme käyneet joten mitä muuta siellä mahdollisesti on ei ole tiedossani. Kaunis rakennus joka tapauksessa ja kovasti tällaisen taloja rakastavan mieleen. Toisena päivänä Lappeenrantaan saapumisen jälkeen suuntasimme kulkumme laivalle, joka vei meidät Saimaan kanavan kautta Viipuriin. Viipurin vierailustamme voit lukea TÄÄLTÄ. |
 |
| Kanavan pituus on 43km josta Suomen puolella on 23km ja Venäjältä vuokratulla alueella 20km. Kanavaväylän leveys on 34-55m ja syvyys 5,2m. |
 |
Saimaan ja Suomenlahden välinen korkeusero on n. 76m ja se on porrastettu kahdeksalla sululla. Sulkujen putouskorkeus vaihtelee 5,5 metristä 12,7 metriin. Sulkujen yläpäässä on nosto-laskuportti ja alapäässä porttipari. Porttien avulla säädellään sulun veden korkeutta, jolloin alus joko nousee tai laskee sulussa. |
 |
| Suurin koko kanavasta kulkevilla aluksilla on: pituus 82,5m, leveys 12,6m, syväys 4,35m, maston korkeus vedenpinnasta 24,5m. Saimaan kanavaa on rakennettu kolmessa vaiheessa, joista ensimmäinen 1800-luvun alussa. Viimeisen rakennusvaiheen jälkeen valmistuneen kanavan vihki käyttöön presidentti Urho Kekkonen v. 1968. |
 |
| Tässä ollaan laskeutumassa alemmas ja hetki sitten vesiraja oli tuossa betonirakenteen ja luonnonkiven yhtymäkohdassa. Veden pinnan laskeminen ja nostaminen kävi uskomattoman nopeasti. |
 |
| Kanavan "pohjalla" ollessa laivan täytti hämäryys ja ikkunoista näkyi vain betoniseinä, joka hetki sitten oli ollut veden peittämä. |
 |
| Tuo 43km:n matka kanavan läpi kesti n. kuusi tuntia yhteen suuntaan, eli laivalla matkustettiin koko päivä. Kolme tuntia kierreltiin Viipuria ja illalla oli mukava palata hotelliin. Jos olet aikeissa tehdä saman risteilyn, niin huomioithan sen, että matkalla tarvitaan passi, mutta ei viisumia. Tarkempia tietoja saat SAIMAA TRAVELista. |
 |
| Kanavaristeilyn jälkeisenä päivänä ehdimme vielä kierrellä Lappeenrannan kauniita rantamaisemia. |
 |
| Katukuvassa näkyy monenlaisia kirkkoja: kullalla koristeltuja ja yksinkertaisempia, kummatkin hienoja omalla tavallaan. |
 |
| Ihania vanhoja puutaloja kivijalkakauppoineen. |
 |
| Ruusun terälehdet peittivät tietä joka vei paviljongille, joka oli koristeltu kukkasin, ilmapalloin ja valkoisin verhoin. Täällä on monet vihkiparit kuvattu. |
 |
| Lappeenrannan vanha kaupunki perustettiin v. 1649 ja se syntyi tänne Linnoitusniemeen. Tänä päivänä alueella on museoita, näyttelyitä, ravintoloita ja kahviloita, sekä erilaisia tapahtumia ja pikku putiikkeja. |
 |
| Rannassa on veneitä laidasta laitaan. Tämän komeuden perässä liehui Sveitsin lippu. |
 |
| Linnoituksen lähellä on elokuun loppuun asti nähtävillä toinen toistaan komeampia hiekkaveistoksia. Tänä vuonna teemana on keskiajan ritarilinnat. Eipä kaivannut eteläisempien maiden lämpöön kun täällä hiekalla kierteli helteisessä säässä. Kävimme myös lähistöllä katsomassa Lappeenrannan Kesäteatterissa Uuden Iloisen Teatterin esittämän "Melkoisia muskettisotureita"-näytelmän. Se olikin nautinnollista katsottavaa ja erityisesti pitää antaa suuret plussat ja aplodit Puntti Valtosen kauniille, sydäntä koskettavalle lauluesitykselle. |
 |
| Toki tuli ruokailtua Prinsessa Armaadalla ja torilla nautittiin Vedyt ja Atomit niin kuin asiaan kuuluu täällä päin. Hyviltä maistuivat. Taas oli päivä illassa ja hotellille kuljimme sankarihautausmaan laattarivistöjen viereltä. |
 |
Tuolla se hotellimme jo näkyy ja kauppakeskus hotellin kupeessa on saanut mielestäni mitä mainioimman nimen: Iso Kristiina. Lappeenranta näytti juuri niin kesäiseltä ja idylliseltä kuin mitä muistinkin. Edellisestä vierailustani siellä on tosin jo yli viisikymmentä vuotta. Kyllä kotimaan matkailu pärjää ulkomaille mennen tullen! |