Siinä se nyt on. Yksinkertainen, vaatimaton, eikä väritkään sitten loppujen lopuksi olleet oikein sitä mitä ne ostettaessa vaikuttivat olevan. Keittiön lattialle se päätyi.
Mutta, se on itse tehty ja innostus jatkaa tällä saralla on aivan huima. Nyt kun lyhyt kolmen viikon kurssi maton kuomisessa on käyty, olen ilmoittautunut koko talven yli kestävälle kurssille.
Nyt pitäisi vain osata päättää minkälainen ja minkä värinen seuraavasta matosta tulee.
Tuon ensimmäisen mattoni tein valmiista trikookuteesta, mutta seuraavaan aion käyttää itse leikkaamiani/repimiäni kuteita, koska valmiina mattona ne ovat paljon enemmän sitä oikeaa räsymattoa.
Olen repinyt jo pari pussilakanaa kuteiksi. Haluaisin ehkä myös jotain kirkkaampaa väriä, mutta ainoat kirkasväriset lakanat meillä ovat vielä niin hyväkuntoiset, etten raaski niistä vielä matonkuteita tehdä.
Yksi kurssilla olleista sanoikin osuvasti, että aina kun hän hankkii uusia pussilakanoita, niin hän mielessään jo kuvittelee miltä ne sitten tulevaisuudessa näyttävät matossa. Tuo on ehkä hyvä pitää mielessä.
Nyt kun tuo ensimmäinen koekappale on saatu valmiiksi, niin halu kokeilla jotain hiukan vaativampaa on herännyt. Kurssin vetäjä sanoi, että meille aloittelijoillekin on täysin mahdollista kutoa vaikka tämän ylläolevan tyyppinen matto jos haluamme. (kuva Pinterest)
Pitää varmaan yrittää, vaikka hirvittääkin. Pystynkö koskaan pitämään ajatukset kasassa niin, että jotain tuon tapaista syntyisi? Nyt pitää hankkia lisää kuteita. Niitähän olisi pitänyt leikellä jo kesällä ulkona, niin ettei tarvitsisi tuota hommaa tehdä nyt sisätiloissa. Mutta kolme viikkoa sitten en vielä tiennyt että tulisin tykkäämään maton kutomisesta näin paljon. Onneksi menin kurssille! Ehkä kirpputorilta löytyisi halvalla sopivan värisiä kankaita. RATTOISAA VIIKONLOPPUA KAIKILLE!