Tämä taitaa olla ainoa suo minkä tiedän Ahvenanmaalla, vaikka kyllähän niitä varmaan muitakin on. Monelle ei suomaisemassa ehkä ole mitään ihmeellistä nähtävää, mutta minä tykkään, ehkä juuri siitä johtuen ettei niitä täällä pahemmin näe.
Monen monta kertaa tästä ohi ajaessamme Eckerön suuntaan olen ihaillut tätä maisemaa ja harmitellut etten taaskaan pysähtynyt kuvaamaan.
Nyt pysähdyttiin ja kuvissa suo näyttää ihan yhtä lumoavalta kuin luonnossa. En ymmärrä miksi mieleeni tulee sanasta suo aina sellainen puolipimeä, peloittavan tuntuinen paikka, johon uppoaa heti jos lähellekään menee.
Ehkä tuo muistikuva tulee jostain sadusta tai jännitysromaanista, jossa suo nielaisee ihmisen niin että muutama ilmakupla näkyy hetken veden pinnalla ja sitten ei mitään.
Tuosta mielikuvasta johtuen ei mieleeni olisi tullut mennä kokeilemaan kävelyä tuolle suolle, vaan ihailin turvallisen matkan päästä.
Kaunishan tuo suo on ja niin valoisa. Melkein kuin olisi Lapissa, vain pitkospuut puuttuvat!
Tässä ympärillä on vain kalliota ja mäntymetsää, joten aika yllättävä näky tämä on ja sen ohi ajaa autolla vauhdilla, niin että varmaan monelta se jää helposti huomaamatta.
Kannattaa pitää silmät auki luonnossa liikkuessa, tai vaikka autolla ajaessakin. Muuten voi jäädä paljon kaunista näkemättä!
Silmät auki kannattaa pitää myös ensi viikolla, kun blogini täyttää viisi vuotta. Silloin järjestänkin arpajaiset, jossa voittona on.........
|