Pääsimme onneksi a la carte-ravintolaan ja saimme mukavan pöydän.
Huokasimme helpotuksesta kun istahdimme pöytään ja rupesimme tutkailemaan ruokalistaa.
Löysimme mieleisemme annokset ja tilasimme juomat ja ruoat.
J tilasi olutta ruokajuomaksi, lapsenlapsemme colaa ja minä tyydyin veteen, koska olin kuski. Muuten olisin kyllä valinnut viiniä.
Tarjoilija tuli juomatarjottimen kanssa ja kaatoi minulle lasiini kivennäisvettä. Kun hän oli saanut sen kaadettua, lipesi tarjotin jotenkin hänen käsistään ja juomat valuivat mikä minnekin.
Maltaan tuoksu täytti ilman ja tunsin että jotain kosteaa valui pitkin selkääni. Siinä meni J:n olut ns. parempiin suihin.
Enpä olisi halunnut olla tarjoilijan asemassa tuossa tilanteessa. Hän tietysti pahoitteli kovasti tilannetta, pyysi anteeksi useamman kerran ja tarjosi meille toista pöytää, mutta jäimme kuitenkin samaan paikkaan istumaan, koska tilanne ei tuntunut sitä vaativan.
Tarjoilijaraukka rupesi pyyhkimään seiniä ja kokolattiamattoa parhaan kykynsä mukaan. Pahoittelin maton kastumista, mutta hän sanoi että ne on käsitelty jollain sellaisella aineella etteivät ime kovin paljon nestettä.
Tuli siinä kuitenkin itsellä hiukan syyllinen olo, kuin minä olisin ollut jotenkin syyllinen siihen että häneltä juomat putosivat lattialle.
Kun villatakkini selkämystä taputeltiin hiukan servetillä, niin se tuntui ihan siedettävältä, mutta oluen lemu seurasi kyllä mukanani.
|