October 23, 2013, 12:16 pm
|
Sadetta, sadetta, sadetta. Sitä on saatu yhtämittaisena eilisestä asti. Mutta oikeastaan se ei haittaa ollenkaan, kun silloin voi hyvällä omallatunnolla nauttia sisällä olosta, kynttilöiden lämpimästä tuikkeesta ja vielä mahtavampaa, jos omistaa takan, jonka tulen loimua voi nautiskellen katsella. Meillä ei vielä takkaa ole, mutta ehkä joskus vielä sellaisen hankimme. Nyt kun katson ulos mökin ikkunasta, niin näyttää siltä kuin joku olisi laittanut mustan paperin ikkunan ulkopuolelle, kun yhtään valon pilkahdusta ulkoa ei tähän ikkunaan näy. Nautin tästä pimeydestä ja hiljaisuudesta jonka rikkoo vain meren kohina joka melkein aina , varsinkin syksyllä kuuluu täällä.
Mutta olen varmaan vähän outo, kun tykkään myös kaupungin valoista, sateen kiiltäväksi tekemästä asfaltista ja siitä kun katulampun loisteessa voi nähdä miten tuuli heiluttaa puun oksaa edestakaisin. Kaupungin sykkeessä on jotain lumoavaa enkä osaakaan sanoa kummassa mieluummin asun, maalla vai kaupungissa. Onneksi olen saanut kokeilla kumpaakin. Nyt alkaa olla aika sammuttaa lamput ja kynttilä tältä illalta.
Nukkukaa hyvin te kaikki siellä! |
↧
October 24, 2013, 1:38 pm
|
Sain tänään kaverilta viestiä, jossa hän pyysi minua lähettämään hääkutsukorttimme ja kuvan häävalssistamme hänelle. Ihmettelin, että mitä hän oikein niillä aikoo tehdä. Kysyin asiaa ja hän sanoi tekevänsä valokuvakirjaa 40-vuotishääpäivän teemalla. Hän on tehnyt näitä valokuvakirjoja jo monta, joten jännityksellä jään odottamaan mitä tuleman pitää!
Mutta kun katselin noita vanhoja valokuvia, joita ei kauhean paljon ole häistämme otettu, niin mietin miten kaikki tuo tohina häävalmistelujen ympärillä onkaan muuttunut. Siihen aikan kun me 70-luvulla vihille menimme, oli aika yleistä ettei mitään häitä vietetty, vaan naimisiin haluava pari saattoi käydä maistraatissa vihkaisemassa itsensä melkeinpä vaikka ruokatunnilla. Meillä oli kyllä häät, mutta aika vaatimattomat. Ei ollut mitään kaasoja ym. eikä leikkejä jotka nykyisin kuuluvat asiaan. Tarjoilu koostui voileivistä ja kahvileivistä, sekä tietysti täytekakusta. Morsiusmalja tarjottiin, mutta sekin taisi olla jotain alkoholitonta jos oikein muistan.
Tanssi kuului tietysti asiaan ja se olikin ainoa "ohjelmanumero". Olimme käyneet oikein tanssikurssin ennen häitä, että osaisimme edes jotenkin tanssia sen jännitetyn häävalssin. Aika totiset on ilmeet kuvassakin. Oltiin nuoria ja hoikkia ja sulhasellakin oli enemmän tukkaa kuin nykyään, samoin morsiammella.
Hääpäivän päätimme kevättalvella eli noin neljä kuukautta ennen H-hetkeä. Ei tarvittu siihen aikaan vuosien valmistautumista ja kirkonkin sai hyvin siihen päivään mihin halusi.
Häämatkasta ei osattu edes uneksia. En tunne ketään joka olisi siihen aikaan tehnyt jonkinlaisen häämatkan. Meidän häämatkamme koostui siitä kun ajoimme autolla hääpaikalta kotiimme ja tuore aviomieheni kantoi minut kynnyksen yli yhteiseen kotiimme.
Viikonlopun jälkeen mentiin taas töihin ihan normaalisti, enkä unohda koskaan sitä kun eräs vanhempi työkaveri sanoi minut nähtyään, että "Väsynyt, mutta onnellinen"
Ja aika onnellinen olen vielä tänäkin päivänä.
Tällaisiin mietteisiin vanhat valokuvat minut saivat. |
↧
↧
October 26, 2013, 1:35 am
|
Eilen kävin vapaapäivän kunniaksi pitkästä aikaa hankkimassa muutamia pieniä sisustusjuttuja kotiin. Nämä hankinnat tein FEJA-nimisestä liikkeestä. Valitettavasti en löytänyt netistä sopivaa linkkiä josta voisi katsella heidän sisustuspuoltaan, vaan kaikki linkit tuntuivat johtavan saman firman siivoustoimintaan. Jomalassa sijaitsevassa liikkeessä on kuitenkin aivan ihania sisustustuotteita kauniisti esille laitettuina. |
|
Nämä kaksi kukkataulua oli aivan pakko ostaa. Olen tässä kuvannut ne hätäisesti eteisen lipaston päällä, mutta lopullinen sijoituspaikka on vielä hakusessa. |
|
Tätä valokuvakehystä oli sekä valkoisena että mustana. Päädyin valkoiseen. Nyt mahtuu lastenlasten kuvia vaikka kuinka monta :) |
|
Tämän ajattelin ovikoristeeksi ulko-oveen, rappukäytävään. Luulin ensin sen olevan jotain "tekosammalta", mutta se osoittautuikin oikeaksi sammaleeksi. Saa nähdä miten saan sen säilymään kuivissa sisätiloissa. Suihkutin sen hiuslakalla jotta se ei ehkä varistelisi niin helpolla. |
|
Lisäkoristeeksi sidoin siihen narua ja korulaatikostani löytämäni puisen rannekorun.Jouluksi vaihdan siihen ehkä puisen, punaisen sydämen. |
|
En kuitenkaan ripustanutkaan sitä ovemme ulkopuolelle, vaan sisäpuolelle niin näemme itsekin sen paremmin.
Nyt kohta iltavuoroon lähtö edessä.
Mukavaa viikonloppua! |
↧
October 27, 2013, 12:51 pm
|
Huomenna alkaa viikon loma, MUTTA nyt tuntuu kuin tämän näköinen pikku pirulainen olisi ottanut minut uhrikseen, sillä niin flunssaa ennustavalta olo tuntuu. Jo eilen alkanut korvakipu ei ole hellittänyt ja nyt tuntuu muitakin flunssan tuntemuksia pukkaavan päälle. Mitään suurempia suunnitelmia ei tosin tälle lomalle ole suunniteltu, jos ei lasketa ikkunoiden pesua, vaatehuoneen siivoamista, tarpeettomien vaatteiden viemistä kirpputorille, lehtien haravoimista mökillä, silittämättömien vaatteiden pinon pienentämistä, lakanoiden mankelointia, koko huushollin viikkosiivousta, jonka meillä voisi ennemmin nimittää kuukausisiivoukseksi. Tuntuu nimittäin siltä, että kun meitä täällä hiipparoi vain kaksi aikuista, niin ei likaa/pölyä/roskia kerry ollenkaan samaan tahtiin, kuin silloin kun lapset asuivat vielä kotona ja meillä oli myös kaksi kissaa ja koira. Silloin siivottiin paljon tiheämpään tahtiin. Nyt tahtoo vähän venähtää tuo siivouspuuskien väli liiankin pitkäksi. Ja kun sitten lapsenlapsi kömpii sängyn alle piiloon, niin jännittää nähdä minkälainen pölypallero sieltä piilosta esiin tulee :) Aamulla nähdään ruvetaanko toteuttamaan noita äsken mainittuja lomasuunnitelmia, vai otetaanko rennommin kuuman juotavan, villasukkien ja lekottelun merkeissä.
Kaikesta huolimatta oikein hyvää alkavaa viikkoa kaikille! |
Huomasin ilokseni että blogini on saanut muutaman uuden lukijankin. Tervetuloa!
↧
October 28, 2013, 10:56 am
|
Tämän päivän kuvat on otettu ikkunan läpi ja osa sängyssä maaten, kuten tämä jonka otin makuuhuoneemme ikkunasta. Kuten näkyy, sää on suosinut lomalaista. Loma on aloitettu, sekä ahkeroiden, että loikoillen. Ikkunat saatiin kahteen pekkaan pestyä, joten nyt saa meidän puolesta pakkaset tulla. Tosin nyt näkyy lasissa sadepisaroita, joten ainakaan ihan pian tuskin pakkassäätä tänne tulee. |
|
Pihan koivussa on monta tuulenpesää ja keltaistakin on vielä oksistoissa. Nythän on luvattu jopa myrskyistä keliä, joten saattaa olla että loputkin lehdet varisevat lähiaikoina. |
|
Olohuoneen ikkunasta puolestaan avautuu vähän vähälehtisempi näkymä. Kotikatumme varrella kasvavat ruotsinpihlajat ovat jo kokonaan ilman lehtiä, mutta nyt niitä koristavat kirkkaan punaiset marjat. Kohta saapuvat tilhet niitä popsimaan ja se onkin kaunis näky kun iso parvi popsii herkkuja. |
|
Korvakipu on aika paljon hellittänyt, eikä olo muutenkaan ole enää kovin flunssainen. Mutta saamieni korvatippojen laitto ei ollutkaan ihan yksinkertaista. Lääkepakkauksessa sanottiin ettei pullon kärki saa koskettaa korvaa, mutta sanoisin että on aika mahdotonta tietää koska pullon kärki on tarkalleen korvan reiän kohdalla jos sitä ei tunne ihollaan. Ja toinen vaikeus on siinä että pitäisi pystyä näkemään koska se tippa tippuu sinne oikeaan paikkaan, jos tulee ollenkaan ulos pullosta. Onneksi sentään sain korvan hoitoon korvatippoja enkä silmätippoja, kun lääkäri puhelimessa sanoi että "sinulla on ongelmia ÖGA:n kanssa (eli silmän)" johon onneksi ehdin vastata että ei kun ÖRA:n kanssa (eli siis korvan). No enpä tiedä vaikka silmätipat olisivat olleet vielä tehokkaampia korvan parantamiseen. Eikös ne ole aikamoisia "tyrmäystippoja" ne?
Moi! |
↧
↧
October 29, 2013, 7:28 am
|
Sadepäivä. Valoa oli kuitenkin sisälläkin niin hyvin, että ilman salamaa pystyin puhelimella näpsimään muutaman kuvan työ-/vierashuoneestamme. Täällä kirjoitan näitä postauksiakin. Huonetta voisi myös kutsua kodinhoitohuoneeksemme, koska siellä hoituvat silitykset ym. |
|
Tässä hökötyksessä poltetaan kynttilöitä ja niiden valo tuikkii tunnelmallisesti säleiden raoista. Kynttilöitä varten on sisällä lasiset lieriöt, joten tulipalon vaaraa ei ole. "Kaapissa" ei myöskään ole kattoa, joten liian kuumenemisen vaarakin on pois suljettu. |
|
Näissä konvehtilaatikoissa säilytän korujani. |
|
Vauvan tossut muistuttavat ajasta, jolloin omat lapset olivat pieniä. Siitäkin on jo pitkälti yli kolmekymmentä vuotta! |
|
Matkalaukku, jonka löysin roskakatoksesta on myös löytänyt paikkansa tästä huoneesta. |
|
Se pitää sisällään valokuvaukseen ja tulostukseen kuuluvia tarvikkeita, joten tarpeeseen tuokin löytö tuli.
Loma-ajalle suunnitelluista töistä on tänään ollut vuorossa silitys ja vielä ajattelin mankeloida lakanoita. Loppuillan voikin sitten viettää TV:n parissa tai blogeja lueskelemalla.
|
↧
October 30, 2013, 8:54 am
|
Kun nyt kerran lomalla ollaan, niin haluttiin syödä vähän paremmin näin keskellä viikkoa. Aamupäivä on mennyt taas siivouksen merkeissä, joten tuntui että tämä oli ansaittu. |
|
Ruokana meillä oli ihanaa katkarapurisottoa. Se vei melkein kielen mennessään. Niin hyvää! |
|
Lisukkeena tietysti salaattia.... |
|
...ja patonkia |
|
Ja kaikki tämä huuhdottiin alas halvalla, mutta hyvällä valkoviinillä. Suosittelen! Aina ei halpa hinta ole huonon laadun tae! |
|
Risottoon laitettiin: (annos 6:lle hengelle)
300g pakastekatkarapuja 8dl vettä 1 1/2 kanaliemikuutiota 2 sipulia 3 valkosipulinkynttä 2 rkl juoksevaa margariinia 4 dl Arborio-riisiä ripaus kurkumaa n. 200g valkosipulituorejuustoa tarjoiluun: sitruunalohkoja
Laita sulatetut katkaravut valumaan lävikköön. Kiehauta vesi ja liemikuutiot kattilassa. Pidä liemi kuumana risoton valmistamisen ajan. Hienonna sipulit. Kuumenna rasva isossa kattilassa tai paistokasarissa. Wok-pannukin käy hyvin. Kuullota siinä sipuli, valkosipuli, riisi ja kurkuma. Lisää joukkoon kasvislientä pienissä erissä (1 - 1 1/2 dl kerrallaan) niin, että neste on imeytynyt riisiin ennen uutta lisäystä. Lisää lopuksi tuorejuusto. Kypsä risotto on kosteaa ja mehevää, mutta riiseissä on vielä purutuntumaa. Lisää viimeisenä katkaravut. Kuumenna, älä enää keitä. Tarjoa heti sitruunalohkojen kanssa.
Huom! Tämä annos oli siis kuudelle hengelle! |
|
Kyllä maistui hyvältä!
Eli "Hyvä ruoka parempi mieli". |
↧
October 31, 2013, 9:49 am
|
Joskus on kivaa viettää aikaa kameran kanssa tutuissa paikoissa turistin silmin. Kävimme ajelulla Eckerössä, joka on Ahvenanmaan läntisin kunta ja sieltä on vain kahden tunnin laivamatka Ruotsiin. Tämä mahtava rakennus on Eckerön vanha postitalo. Se on kooltaan ja tyyliltään hyvin epäsopiva tähän ympäristöön, mutta kaunis rakennus. |
|
Nämä puut loistivat kauniissa syysvärissä leirintäalueella. |
|
"Flower-power". Joku oli nähnyt vaivaa ja koristellut tämän vanhan tuolin kauttaaltaan tekokukkasilla. |
|
Tällä juhlapaikalla on lava esiintymisiä varten, mutta en osaa sanoa onko paikka vielä toiminnassa. Hiukan hyljätyltä näyttää. Ja lipunmyyntiluukut ovat tiukasti kiinni. |
|
Leirintäalue on erityisesti ruotsalaisten suosiossa, kun niin lyhyen laivamatkan päässä on. Asuntovaunuja on tosi paljon ja melkein kaikki näyttävät olevan vakituisesti täällä yli talvenkin. Muutamissa oli nytkin Ruotsin lippu liehumassa, joten siellä oltiin paikalla. Tämän vaunun asukkaat olivat koristelleet vaununsa "pihan" valaistulla pikku puulla. Harmi, että oli vielä sen verran valoisaa, ettei kukkasissa ollut valoa. |
|
Onko näitäkin vielä olemassa? |
|
Venevajoja on rantaviiva täynnä. Niin kauniita! |
|
Näissä mökeissä ei ollut vieraita. Ovatkin ehkä paremmin kesäkäyttöön rakennetut. |
|
Tämän hökötyksen on tarkoitus toimia savupiippuna. On päässyt vinksahtamaan vinoon vaikka on tuettu useammasta paikasta. |
|
Kuin delfiinit rannalla odottavat nämä kanootit kesää. |
|
Aika hiljaiseksi muuttuvat nämä maisemat syksyn tullen, kuten koko Ahvenanmaa. |
↧
November 1, 2013, 2:16 pm
|
Tämän päiväiseltä kävelyreitiltä otin nämä kuvat satamasta kalasatamaan johtavan "Strandpromenadin" varrelta. Ilma oli aurinkoinen ja lämminkin. Laivat olivat juuri tuoneet matkustajat satamaan ja toiset matkustajat puolestaan lähtivät. Äkkiä terminaalirakennus hiljeni laivojen lähdettyä. En nähnyt edes kissaa, joka majailee aika paljon terminaalissa, nukkuen penkeillä. Sitä ei, ihme kyllä, ole myöskään ulos häädetty, vaan se saa olla siellä miten sitä huvittaa. Asuu kyllä kuulemma oikeasti jossain sataman lähettyvillä olevassa talossa. Lehdessäkin on siitä ollut juttua.
Turistit ovat jättäneet saaremme ja nyt täällä olemme vain me jotka asumme täällä ympäri vuoden. En tiedä onko saaren rauhoittuminen kesän jälkeen hyvä vai huono asia. Kesällä olemme aika vähän täällä kaupungissa, joten ihmismäärän lisääntyminen ei minua ainakaan häiritse, mutta syksyisin aina tietynlainen haikeus valtaa mielen kun tajuaa että "hiljainen kausi" on taas alkanut. Mutta samaan aikaan on ihanaa, kun ei tarvitse jonotella liikenteessä samalla tavalla kuin suuremmissa kaupungeissa. Ajattelen vähän siihen tyliin, että pienessä kaupungissa on kiva asua, mutta olisi mukavaa jos sen pienen kaupungin ympyröistä pääsisi halutessaan ajamaan vaikka sata kilometriä johonkin suuntaan ilman että on riippuvainen aina noista laivojen aikatauluista.
RAUHALLISTA HUOMISTA PYHÄINPÄIVÄN VIETTOA!
|
↧
↧
November 2, 2013, 7:51 am
|
Tänä vuonna meillä aloitettiin piparkakkujen leipominen tosi aikaisin. Piti keksiä jotain kivaa tekemistä, kun meille tuli pieni yövieras. Mukavaa puuhailua piparien leipominen onkin. |
|
Muotteja meillä on monenlaisia ja niistä kelpasi valita mieleisensä. Kotiin viemisiksi tehtiin muutama pipari ja sekä äiti, että isä, kuin myös pikkuveli saivat jokainen omanlaisella muotilla tehdyt piparit. Leipoja itse valitsi oman piparinsa malliksi kuun. |
|
Ta-daa, meiltähän tämä käy ja taikinakin maistuu. |
|
Näistä piparkakuista ei jää mitään jouluun, joten muutaman viikon päästä otetaan uusiksi ja taikinankin teen itse. Nyt käytimme valmistaikinaa.
|
↧
November 3, 2013, 5:23 am
|
Tämän harmaan päivän piristykseksi teki mieli laittaa tänne ihana runo, jolla ei kuitenkaan varsinaisesti ole mitään tekemistä juuri tämän päivän tunnelmien kanssa, mutta on se niin mainio, että se vetää suupielet väkisinkin ylöspäin.
Mää tahro olla lehm koivu al. Mää en tahro olla luav. Mää en tahro oppi uut taitto-ohjelma. Mää en tahro selvittä äit-tytär suhret. Mää en tahro viärä sitä kirjet posti. Mää en tahro soitta Kelan tätil. Mää en tahro muista yhtäkän pin-koori.
Antakka mu olla lehm koivu al. Viäkkä mu väsyne nahk kamarim permanol, kakluni ette.
Heli Laaksonen (Pulu uis 2000)
|
↧
November 4, 2013, 11:44 am
|
Loma on tältä kerralta taas loppu ja tänään oli paluu töihin aamuvuoroon. Vastassa oli heti karu totuus: Sen sijaan, että meitä olisi ollut normaali miehitys, eli kolme aamuvuorolaista, jouduttiin pärjäämään sairastumisen ja sijaispulan vuoksi kaksistaan. Kaikki samat työt joutuu tietysti vajaallakin porukalla tekemään, koska sama määrä apua tarvitsevia kuitenkin on. Nyt kuitenkin oli niin "onnellisesti", että osastollamme on kaksi asukasta vähemmän kuin normaalisti, joten ripeästi toimimalla saimme asiat joten kuten sujumaan. Luppoaikaa ei kuitenkaan tosiaan jäänyt, vaan töitä saatiin tehdä täysillä, eikä juttutuokioita asukkaiden kanssa ehtinyt liioin pitää. Onneksi tänään oli tuntia lyhyempi työpäivä eli pääsin kotiin jo kahdelta. Kotimatkalla nautin kauniista syysilmasta ja lehtien kahinasta jaloissa.
Tein ns. pehmeän laskun töihin paluuseen eli tehtyäni yhden päivän töitä olenkin ansainnut huomiseksi vapaapäivän. Ei paha!
Mukavaa viikkoa kaikille!
Krisse |
↧
November 5, 2013, 2:56 am
↧
↧
November 7, 2013, 11:05 am
|
Olen ryhtynyt kirpputorikauppiaaksi. Liekö perintöä isältäni, joka eläköitymisensä jälkeen innostui haalimaan kaikenlaista tavaraa myydäkseen niitä sitten eri kirpputoreilla. Minä en toki ole ollenkaan samassa mittakaavassa tässä touhussa mukana, vaan olen ruvennut penkomaan kellaria ja kodin komeroita sillä silmällä, josko sieltä löytyisi jotain mitä itse en enää syystä tai toisesta käytä, mutta joka jollekin toiselle voisi vielä sopia.
Täällä Ahvenanmaalla toimii paikallinen nettikirppis jonka kautta yritän myydä tavaraa. Se on aika kätevää, kun ei tarvitse raahata tavaroita mihinkään, vaan ostajat tulevat noutamaan ne kotoani. Toistaiseksi olen saanut myytyä pari lamppua, mattoja, ompelukoneen ja pari kukkapylvästä. Mikroaaltouunin tarjouskilpailu on vielä käynnissä runsaan tunnin ja se menee kaupaksi tänään. Rikastumaan ei tällä touhulla kylläkään pääse, jossei köyhtymäänkään, kun myy sellaista mitä itse ei enää käytä.
Ihmetellä vaan täytyy, kun jotkut yrittävät myydä täyttä rojua. Kuka haluaa ostaa esim jonkun toisen vanhan kynsilakan tai muita meikkejä? Uhh! Juuri tätä kirjoittaessani tuli tarjous noista mokkasiineistä, jotka ovat tuossa kuvan yläkulmassa. Ne ovat aivan ihanat, mutta jostain syystä eivät kuitenkaan tunnu sopivilta jalkaani.
Pitäkää peukkuja, että saan tavaraa kaupaksi :), ettei tarvitse käyttää samaa metodia kuin isäni, joka seistessään myymässä jotain, joka maksoi euron, kimpaantui kahteen rouvaan jotka kiertelivät ja kiertelivät tuota euron tavaraa. Sitten rouvat sanoivat, että se on kyllä kivan näköinen, mutta kallis. Silloin isäni "hieman" hikeentyneenä tokaisi heille, "otatteko sen jos annan teille euron"?
Mukavaa torstai-iltaa kaikille!
toivottaapi
|
↧
November 8, 2013, 8:30 am
|
Tuli hankittua pari peliä kotiin. Nämä on semmoisia, että kaikki, vaarista melkein vauvaan voivat osallistua.3-vuotias osaa jo pelata tätä Yatzy-peliä, jossa ei tarvitse osata lukea, eikä laskea. |
|
Tässä lasten pelissä kerätään kuvia ja lopussa lasketaan vain rastit eli aika yksinkertaista. |
|
Rastit merkitään hienoon taulukkoon, joka kuitenkin on helppo täyttää. |
|
Toiseksi peliksi ostettiin vanhan kunnon kirppupelin nykyaikaisempi muunnos, eli sammakkopeli. Tässä pelissä nappulat ovat sammakon muotoisia, aika isoja. Sammakon pyrstöstä painamalla saa sammakon hyppimään. Tarkoitus on saada sammakko pikkuiseen ämpäriin, minkä koin itse aika haasteelliseksi kun sitä kokeilin, mutta eihän mikään estä ottamasta ämpärin sijaan jotain vähän matalareunaisempaa astiaa, jolloin on varmasti helpompi saada kurnuttaja astiaan. |
|
Luulisin, että ylihuomenna nämä pelit pääsevät ensimmäistä kertaa kokeiltaviksi, kun vietetään isänpäivää. Joten ei muuta kuin kvaak! ja Hello! ja mukavaa viikonlopun alkua. Meikäläiselläkin vapaa viikonloppu.
Moi! |
Ps. Tervetuloa uudet lukijat ja kiitos teillekin "Hiljaiset lukijat" jotka kommentoitte facebookin kautta. Ihana huomata, että seuraatte blogiani. Jäseneksikin saa liittyä, ihan virallisesti :)
↧
November 9, 2013, 4:36 am
|
Kävin viherkasviostoksilla paikallisessa CITY BLOMMOR -nimisessä kukka-ja lahjatavaraliikkeessä. Siellä on niin paljon ihanaa katseltavaa, että ei tiedä mihin silmänsä iskisi ensimmäiseksi. Koska kaktukset olivat nyt tarjouksessa , niin päätin ostaa niitä. Ruukuista sai samaten alennusta, joten ostin kaktuksiin hienosti sopivat, vihertävän harmaat ruukut samalla. En ole kauhean hyvä viherpeukalo ja kun kesällä olemme mökillä koko ajan, niin meillä ei mitkään muut kasvit oikein tule kysymykseenkään. Kastelu jää vähän sattumanvaraiseksi ja sitten kun joskus muistaa kastella, niin kastelee liikaakin. Lisäksi talvella kasvien viihtymistä haittaa ikkunalaudan alla hohkaava patteri, joten juuri se paikka missä kasvit saavat parhaiten valoa on aivan liian lämmin useimmille kasveille. Vaan toivottavasti ei kaktuksille! Myyjältä kyselin kuinka usein pitää (saa) kastella ja hän sanoi että noin kerran kuukaudessa korkeintaan.
Kaikkea kaunista tuolla myymälässä ihasteltuani rohkenin kysyä jos saan ottaa muutamia valokuvia ja sainkin myöntävän vastauksen. Pengottuani laukkuni perin pohjin, jouduin toteamaan että kännykkä oli jäänyt kotiin. Harmi, kun olisin saanut niin paljon kaunista tänne blogiin. Myyjä antoi kyllä luvan kuvata sitten seuraavalla kerralla. Pitääpä muistaa!
Jos haluat käydä CITY BLOMMOR Facebook-sivulla niin klikkaa TÄSTÄ. |
↧
November 10, 2013, 2:29 am
|
Blogeissa on vilahdellut silloin tällöin postauksia, joissa bloggaajat kirjoittavat siitä, millaisia periaatteita heillä on bloggailussaan. Minäkin innostuin aiheesta luettuani LÖYTÖ-blogista postauksen jossa blogin pitäjä kertoi omista bloggaustavoistaan.
Mitkä asiat minulle ovat tärkeitä blogimaailmassa?
Minulle on tärkeää, että kuvat jotka laitan blogiini, ovat laadukkaita. Kiinnitän blogeja lukiessani aina ensin huomion kuviin. Jos ne ovat suhruisia ja liian pieniä pitää tekstin sitten puolestaan olla tosi nasevaa, jotta kiinnostun lukemaan. Jos sekä kuvat että tekstin onnistuu yhdistämään kivasti, niin minusta saa lukijan. |
|
Noin puolet blogin kuvista olen ottanut tällä Canon EOS 600D -kameralla ja toisen puolen iPhone4S -puhelimella. Kameraa on sen verran hankala pitää mukana, että usein tulee turvauduttua kännykkäkuvailuun. |
|
Tähän postaukseen pyydettiin laittamaan kuva itsestä ja tässä minä olen tuoreessa tunti sitten nappaamassani kuvassa. Olen kuvannut perhettäni jonkin verran blogissani, koska kellään heistä ei ole ollut kielteistä kantaa asiaan. Eniten on ollut juttua lastenlapsista, kuten varmaan olette huomanneetkin. Mummit on sellaisia! Mielestäni pitää aina kysyä lupa jos lainaa jonkun toisen kuvia tai tekstiä. |
|
Mitkä asiat saavat harmistumaan blogimaailmassa? No, nuo jo mainitut huonot kuvat ainakin, sekä se, että otetaan tuon tuostakin esiin joku vanhempi postaus. Silloin tulee mieleen, ettei bloggaaja muuta ole keksinyt ja laittoi jutun vaan täytteeksi. Kaikkein ikävintä on kun anonyymisti laitetaan ikäviä kommentteja postauksiin. Minulle ei sellaista ole onneksi sattunut. Toivoisin myös että meitä vanhempia kirjoittajia näkyisi vähän enemmän täällä. Olisi kiva lukea ikäisteni ajatuksia vähän useamminkin. |
|
Aloitin bloggauksen noin puolitoista vuotta sitten ja pidän tätä tavallaan päiväkirjanani ja valokuva-albuminani. Mitään niin henkilökohtaista en tänne kirjoita, mitä kuka vaan ei saisi lukea. Krisseksi on minua aina kutsuttu, ihan pienestä pitäen, joten esinnyn täällä sillä nimellä. Linkitän aina nämä postaukset facebookiin, joten ne jotka ovat kavereitani siellä, tietävät kuka minä olen. Kuten blogini nimikin sanoo, kerron elämästäni mökillä ja kaupunkikodissa. Joku ihmetteli tuota blogin osoitetta jossa esiintyy frakenvik -nimi. Sen verran voin paljastaa, että se on sukunimeni på svenska ja myös mökkipaikkamme nimi.
Ennen kuin itse olin kirjoittanut blogia, minun oli vaikea ymmärtää, miksi joku yleensä bloggaa. Mielestäni se oli jotain käsittämätöntä ja ihmettelin kenelle sitä oikein kirjoitetaan. Kuvittelin että saman asian hoitaisi paperille kirjoittaminen ruutuvihkoon. Mutta tämä antaa kyllä niin paljon enemmän kun saa laittaa kuvia ja olen innostunut valokuvaamisesta tämän myötä. Toisten blogien seuraaminen antaa uusia ideoita omaankin kirjoittamiseen.
Lisää innostusta bloggaamiseen sain kun minut kutsuttiin kesällä mukaan INDIEDAYS - blogiyhteisöön. |
|
Miten hoidan yhteistyöbloggaukset? Sellaisia minulla ei vielä ole ollut, mutta olisi mielenkiintoista saada osallistua sellaiseen. Muutamissa postauksissa olen maininnut yritysten nimiä, mutta se johtuu vain siitä, että olen halunnut kertoa jotain positiivista esim. liikkeistä joissa olen asioinut, enkä ole mitään korvausta näistä postauksista saanut. |
|
Mikä mielestäni on sopiva bloggaustahti? Sitä on mahdoton sanoa. Tämä on niin kivaa touhua, että tekisin tätä vaikka kokopäivätyönä, jos joku vaan tästä maksaisi. Kirjoitan melkeinpä päivittäin, joskus voi joku päivä jäädä väliin.
Lukijoiden kommenttien tärkeys? Kommenteilla on erittäin suuri merkitys siihen, että tämä tuntuu kivalta, joten suurkiitos teille jotka annatte säännöllisesti kommenttia, oli se sitten suoraan blogin kommenttilaatikkoon, facebookin kautta tai henkilökohtaisesti.
Tässä taisi olla suurin piirtein se mitä ajattelen bloggailusta.
HYVÄÄ ISÄNPÄIVÄÄ KAIKILLE!
|
↧
↧
November 11, 2013, 6:00 am
↧
November 12, 2013, 9:58 am
|
Aika pimeä päivä takana. Ei paljon huvittanut töiden jälkeen enää lähteä ulos sateeseen. Sain mukavia uutisia päivällä työnantajalta: Näytettiin vihreää valoa osa-aikaeläkkeelleni eli mahdollisesti jo helmikuussa olisin töissä viikko - viikko eli viikko töitä, viikko eläkkeellä. Olo on vähän sellainen juu, ei, juu, ei. Ansioiden aleneminen jonkin verran mietityttää mutta toisaalta lisääntynyt vapaa-aika houkuttaa, varsinkin kun toi töissä käyminen ei enää ihan kauheasti houkuta. Nyt se päätös on tehty, eikä tästä ole enää paluuta, kai. Joku kysyi, että mitä sitten aiot tehdä, mutta en usko että siitä tulee ongelmaa. Ei kai päivien täydy olla täyteen buukattuja että elämä olisi elämisen arvoista. Voihan sitä nauttia siitäkin, että aamulla voi nousta ylös rauhassa, nauttia päivän lehden aamukahvia siemaillen ja jos on kaunis sää voi lähteä ulos, ajaa ehkä mökille tai tehdä ihan sitä mikä sillä hetkellä huvittaa. Jos lapsenlapset tarvitsevat hoitopaikkaa, niin työ ei ainakaan sitä estä. Voi olla että mummi ja vaari ovat juuri lähdössä pikku matkalle, tai muuten ei sovi, mutta uskoisin että näistä pystytään sopimaan. Tulot tietysti pienenevät, mutta niin tekevät myöskin menot, varsinkin kun vertaa niitä siihen kun J oli töissä toisella paikkakunnalla, vuokrasi sieltä asunnon ja maksettiin kalliit työmatkat edestakaisin laivalla ja autolla. Uskon, että tuon työviikon jaksaa ihan eri tavalla kuin nyt kun on kokopäivätyössä ja tuntuu, että varsinkin kaikki viikonloput menevät töissä.
Eli, jos kaikki menee niin kuin on suunniteltu, niin enää joulukuu on sellainen kuukausi kun meikäläinen on normaalisti työssä. Tammikuussa on taas parin viikon loma ja mukava matka tiedossa, niin että silloin tehdään vaan puolet kuukaudesta töitä.
Näitä pohtiessa, mukavaa iltaa! |
|
Ps. Eikä ole joulukuukaan ihan normaali, sillä silloin on pikku loman pätkä :) |
↧
November 13, 2013, 12:13 am
Marimekkoa, Marimekkoa! Kaikkien näiden plagiointikohujen keskelläkin tykkään kuitenkin Marimekko-tuotteista. Niissä on jotain sellaista kodikasta ,selkeää, ihanaa värikkyyttä joka sopii minun makuuni. Poimin tähän postaukseen muutamia jouluun, mutta myös ympäri vuoden käytettäväksi sopivia tuotteita.
|
Ihana Oiva/Kuusikossa -muki sopii joulun aikaan, mutta neutraalina väreiltään ei kuitenkaan ole tyypillinen joulutuote. |
|
Kankaasta valmistetun Joulukalenterin uskoisin olevan kaikkien lasten ja lapsenmielisten mieleen. |
|
Puolikas Mini-Unikko -kukkaro kelpaa paitsi rahoille, myös muun pikkutavaran säilytykseen ja löytyy helposti laukusta värikkyytensä ansiosta. |
|
Kranssi -puuvillakangas |
|
Sukat makkaralla -jalallinen juomalasi on kuin varta vasten joulupöytään suunniteltu. |
|
Tämän ihanuuden nimi on vähän arkipäiväisesti Oiva/Pallomuki. Tuo ainakin minulle mieleen metsän ja kärpässienet. |
|
Puketti -joulukoriste sopii vaikka lahjapaketin koristeeksi, tai kuusen oksalle.
Varmaan on hyvä taas mainita, että olen kopioinut kaikki nämä kuvat Marimekon mainoksesta, eikä kyseessä ole mikään yhteistyöpostaus.
Nämä ja muita Marimekon tuotteita löydät TÄÄLTÄ (KLICK).
|
↧