 |
| Nyt on lunta täällä meilläkin. Pari talvea jo menikin ilman että sanottavammin lunta olisi ollut, mutta tänäänkin on tupruttanut niin, että ei riitä, että aurataan kadut yhden kerran, vaan aamullisen aurauksen jälkeen on lunta tullut taas samanlainen määrä kuin yön jäljiltä. |
 |
| Kaupungin puistossa törmäsin eilen tällaiseen ilmiöön. Vanhoista lehmuksista karsitaan kuivia, huonokuntoisia oksia. Ilmiö sinänsä ei ole kummallinen, mutta kun puiden hoitoon erikoistuneiden arboristien auton rekisterinumero on PUU-3, niin pitihän se kuvata. Tuonhan voi lukea molemmilla kotimaisilla! |
 |
| Ja amaryllis jatkaa kukkimistaan. Nyt katkaisin varret ja tökkäsin sen maljakkoon. Varret olivat jo tosi pitkät ja kukat niin suuret, että pelkäsin koko kukan ruukkuineen kaatuvan lattialle, joten lyhensin sitä. Myös Maarianhaminan vanhimman säilyneen rakennuksen on ympäröinyt lumi ja näky on aika idyllinen. |
 |
| Tuntui kuin minua seurattaisiin! Kuljin siltaa pitkin Lilla Holmenille. Sieltä ei oltu ollenkaan aurattu lumia, mutta kulkijat olivat tallanneet polun uimarannalle, jossa avantouimarit käyvät kastautumassa. Nytkin oli muutama rohkea vedessä. Kuljin myös eläinten häkkien ohitse ja ainakin kolme kania vietti päiväänsä ulkona toistensa kylkeen sulloutuneina. |
 |
| Ajattelin oikaista kulkuani tälle sillalle, mutta siitä ei tullutkaan mitään. Ensimmäisellä askeleella humahdin lumeen niin, että lunta oli reisiin asti. Lumi oli pehmeää ja niin valkoista, että melkein sokaistui. Hetken tunsin paniikinomaista tunnetta, kun tuntui etten pääse mihinkään tuosta upottavasta valkoisuudesta ja nolottikin, että jos joku näkee kun täti täällä on umpihangessa. Pääsin sentään ylös lumesta ja jatkoin matkaani. Tänään lumentulo oli päivittäisellä kävelylenkilläni niin runsasta, että silmälasit olisivat tarvinneet pyyhkijät ja kengissä olisi tarvinnut olla lapiot. Ymmärrettävistä syistä oli osa jalkakäytävistä kokonaan auraamatta, eikä kävely ollut kovinkaan mukavaa, mutta lenkki tuli kuitenkin tehtyä, tosin puolta lyhyempänä kuin olin aikonut. Se hiukan harmitti ja päästinkin muutaman voimasanan märkiä vaatteita riisuessani. Miten lumi voi olla märkää kun pakkasta kuitenkin oli kahdeksan astetta? |